Mitä on normaali?

Määrittele normaali? Vastaus voisi olla hyvinkin yksinkertainen: "siitä lähdetään, että kaikki sinusta itsestä poikkeava on epänormaalia". On olemassa sellainenkin sanonta, että "hullu on se, joka pitää toista hulluna". Se kiteyttää hyvin sen, kuinka usein meidän oma näkökulmamme on se ainoa totuus. Monesti ajattelemme, että kaikki itsestä poikkeava on epänormaalia, tai vähintäänkin erikoista.

Tämä ajatusmalli saattaa johtaa siihen, että oletamme kaikkien muidenkin näkevän asiat samoin kuin me itse. Sen sijaan, että ymmärtäisimme toisiamme, rakennamme mielikuvia siitä, millaisia muiden ihmisten pitäisi olla – tai millaisia he ovat, jos he eivät ole samanlaisia kuin me.

---

Asetu toisen asemaan

Maailmassa on yli kahdeksan miljardia erilaista ihmistä. Jos jokainen meistä pitäisi itseään ainoana normaalina, olisi maailma täynnä epänormaaleja ihmisiä. Tämä tekisi "normaaliuden" käsitteestä merkityksettömän. Kun tapaat jonkun, joka on sinusta poikkeava, ota hetki ja yritä asettua hänen asemaansa. Ymmärrä, että hänen todellisuutensa voi olla hyvin erilainen kuin omasi, ja se tekee hänestä arvokkaan ja ainutlaatuisen. Hän voi nähdä maailman aivan toisella tavalla, ja tuoda esiin asioita, joita et olisi koskaan itse osannut ajatella. Mieti tätäkin: "me suhtaudumme omaan lääketieteeseemme yhtä totena kuin perinteinen heimo suhtautuu poppamieheensä".

---

Epänormaalista tulee normaalia

Normaaliuden käsitteen voisi haastaa. Normaalisuus on kuin muoti: se muuttuu jatkuvasti. Asiat, jotka olivat ennen outoja, ovat nykyään täysin tavallisia. Ennen vasenkätisyys oli epänormaalia, nykyään se on vain yksi ominaisuus. Ennen tatuointeja pidettiin kapinoinnin merkkinä, nykyään ne ovat yleinen tapa ilmaista omaa persoonallisuutta.

---

Mitä jos normaalisuus onkin tylsää?

Voimme päättää tarkastella epänormaaliutta positiivisessa valossa. Sen sijaan, että näkisimme epänormaalit asiat uhkana, voisimme nähdä ne mahdollisuutena. Ajattele, jos kaikki olisivat samanlaisia kuin sinä? Se olisi varmasti tylsää, eikö? Erilaisuus on rikkaus ja se luo elämän monimuotoisuutta. Se on lahja, joka tekee maailmasta mielenkiintoisen ja haastavan paikan.

Kun seuraavan kerran huomaat ajattelevasi, että joku on "outo", muista, että samalla tavalla joku voi ajatella sinusta. Ja siinä ei ole mitään vikaa. On normaalia olla epänormaali.

Kun täytät 40, elämä alkaa.

Onko olemassa käännekohtaa, jonka jälkeen elämä alkaa muuttua pelkäksi alamäeksi, matkaksi kohti eläkeikää? Tällaisia ajatuksia kuulee usein, kun puhutaan keski-iästä. Yhteiskunta tuntuu ajavan meitä siihen pisteeseen, jossa 40-vuotissyntymäpäivä on kuin portti kohti pelkkää suorittamista ja rajoituksia. Työelämä vaatii yhä enemmän, perhe-elämä vie voimia, ja samalla meidän pitäisi jaksaa huolehtia omasta hyvinvoinnistamme.

Mutta mitä jos tämä ajattelutapa on täysin nurin kurin? Entä jos todellinen elämä alkaa vasta nyt? Kuten psykoanalyytikko Carl Gustav Jung aikoinaan totesi: "Elämä alkaa oikeasti vasta nelikymppisenä. Siihen asti olet vaan tekemässä tutkimusta." Tässä lauseessa on syvällinen viisaus. Nuoruus on usein aikaa, jolloin etsimme itseämme ja paikkaamme maailmassa. Teemme virheitä, opimme kantapään kautta ja kokeilemme erilaisia polkuja. Nämä kokemukset ovat kuin tieteellistä tutkimusta – keräämme tietoa siitä, keitä olemme, mistä pidämme ja mitä emme halua.

---

Lisää kokemusta, enemmän viisautta

Kun täytämme 40, tutkimus on valmis. Meillä on pohja, jonka varaan voimme rakentaa. Olemme kypsempiä, itsevarmempia ja usein myös paremmassa taloudellisessa asemassa kuin koskaan aiemmin. Tässä iässä meillä on usein selkeämpi kuva siitä, mikä on meille tärkeää ja mikä ei. Tämä viisaus antaa meille mahdollisuuden elää elämää, joka on aidosti meidän näköisemme.

Monet lääkärit ja tutkijat ovat samaa mieltä siitä, että suurin osa elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä on omissa käsissämme. Säännöllinen liikunta, monipuolinen ruokavalio, riittävä uni ja stressinhallinta ovat avaimia paitsi hyvään oloon, myös siihen, että voimme vähentää lääkkeiden tarvetta. Toki lääkkeillä on tärkeä rooli monien sairauksien hoidossa, mutta moniin terveysongelmiin voidaan vaikuttaa merkittävästi omilla valinnoilla.

---

Unohtakaa alamäki – ottakaa haltuun uusi alku

On aika unohtaa myytti elämän alamäestä ja alkaa elää sen mukaisesti, että 40 on uusi 20. Se ei tarkoita, että meidän pitäisi ryhtyä teini-ikäisiksi, vaan että voimme elää täysillä. On aika toteuttaa niitä unelmia, jotka jäivät nuoruudessa unholaan. Aloita se harrastus, johon et koskaan ehtinyt. Lähde opiskelemaan uutta alaa. Kirjoita se kirja, josta olet aina haaveillut.

Elämä ei pääty 40-vuotissyntymäpäivään. Se antaa meille mahdollisuuden astua kohti uutta alkua – kohti elämää, joka on täynnä tarkoitusta ja itsensä toteuttamista. Itse ajattelin 50-vuotiaana olla paremmassa kunnossa kuin 30-vuotiaana, niin henkisesti kuin fyysisesti. Ja uuden oppiminen, se ei koskaan lopu. Mikä on sinun tutkimuksesi tulos, ja miten sä aiot elää sen mukaisesti?

Näin opit argumentoimaan faktoilla – Neljä vinkkiä, joilla sanot hyvästit hampaiden kiristelylle

Oletko koskaan tuntenut sen tutun hampaiden kiristelyn tunteen, kun joku esittää mielestäsi täysin väärän väitteen? Sitä, että tekisi mieli iskeä pöytää nyrkillä ja huutaa oma mielipiteensä kovaan ääneen.

Monille meistä tunne on tuttu. Haluamme todistaa olevamme oikeassa ja puolustaa omaa kantaamme hinnalla millä hyvänsä. Joskus jopa siinä tapauksessa, että tiedostamme toisen pointin olevan hyvä, tai pahimmassa tapauksessa jopa oikea. Tämä on inhimillistä, mutta harvoin toimiva tapa argumentoida. Todellinen taito on oppia argumentoimaan vasta, kun sinulla on todellista, faktoihin pohjautuvaa tietoa.

Miten siis päästä eroon hampaiden kiristelystä ja kehittyä paremmaksi argumentoijaksi? Tässä neljä vinkkiä, joilla opit keskustelemaan faktoihin pohjautuen.

---

1. Jarruta, kuuntele ja kysy

Ennen kuin avaat suusi, ota syvä henkäys ja kuuntele. Unohda hetkeksi oma mielipiteesi ja yritä todella ymmärtää, mitä toinen sanoo. Mikä on hänen argumenttinsa perusta? Miksi hän ajattelee niin kuin ajattelee? Kuuntelu on vaikea taito, mutta se on myös parhain tapa saada tietoa ja ymmärrystä.

Sen sijaan, että hyökkäät heti vastaan, kysy kysymyksiä. Tällä tavoin saat lisää tietoa ja samalla aikaa rakentaa omaa vasta-argumenttiasi. Kysy esimerkiksi:

• "Mihin tietosi perustuu?"
• "Mistä olet löytänyt tästä aiheesta tietoa?"
• "Onko sinulla antaa minulle lähteitä tarkempaa lukemista varten?"

Tämä lähestymistapa auttaa sinua rakentamaan faktapohjaisen vastauksen ja samalla opit kunnioittamaan toisen näkökulmaa, vaikka et olisi samaa mieltä.

---

2. Opettele tutkimaan ja varmistamaan tietosi

Jotta voit argumentoida faktoilla, sinun on osattava hankkia ja arvioida tietoa kriittisesti. Älä luota pelkästään sosiaalisen median uutisvirtaan tai tuttavasi puheisiin. Tee itsellesi tavaksi varmistaa asiat luotettavista lähteistä, kuten tutkimuksista, virallisista tilastoista tai arvostettujen uutismedioiden artikkeleista. Muista aina myös se, että tieto vanhenee, joten varmista että tietosi on ajankohtaista.

---

3. Harjoittele itsehillintää

Impulsiivinen reagointi on automaattinen tapa, jonka muuttaminen vaatii tietoista harjoittelua. Kun tunnistat hampaiden kiristelyn tai vastustelun tunteen, pysähdy. Muistuta itseäsi tavoitteestasi: haluat keskustella faktoihin perustuen, et vain voittaa väittelyä.

Joskus on parempi myöntää, että et tiedä juuri nyt tarpeeksi aiheesta ja luvata palata asiaan myöhemmin. Tämä ei ole heikkouden merkki, vaan se osoittaa kypsyyttä ja halua perustaa omat näkemykset faktoihin, ei pelkkiin mielipiteisiin.

---

4. Ole valmis muuttamaan mieltäsi

Todellinen mestari argumentoija ei ole se, joka voittaa aina, vaan se, joka osaa myöntää virheensä. Vahvuus piilee siinä, että pystyt arvioimaan tilanteen objektiivisesti ja myöntämään, että toisella on parempi pointti tai enemmän faktoja puolellaan. Oppiminen ja kehittyminen ovat jatkuva prosessi. Vahvuus on myös se, että myönnät avoimesti, jos joku on osoittanut sinulle uutta ja luotettavaa tietoa, jonka perusteella olet valmis muuttamaan mielipidettäsi. Se on merkki älyllisestä kypsyydestä.

Aloita siis jo tänään. Seuraavan kerran, kun tunnet hampaiden kiristelyn tarpeen, pysähdy, hengitä syvään ja ota askel kohti faktapohjaista keskustelua.

Unohda "syö lautanen tyhjäksi" – näin opit kuuntelemaan kehoasi

Monella meistä kajahtaa korvissa lapsuuden ohje: "Syö lautanen tyhjäksi, kunniamerkki rinnassa." Hyväntahtoisen kehotuksen taustalla on usein halu varmistaa, että lapsi syö tarpeeksi, tai kunnioitus ruokaa kohtaan. Suomalaisessa kulttuurissa tähän liittyy vahvasti myös sotien ja pula-ajan perintö. Vanhemmat ja isovanhemmat, jotka olivat itse eläneet niukkuudessa, opettivat jälkipolville, ettei ruokaa saa haaskata. Heidän kokemuksensa oli, että ruokaa oli niukasti, ja sitä saattoi olla seuraavalla aterialla ylipäätään. Tämä oli ymmärrettävä ja tärkeä selviytymisstrategia silloisissa olosuhteissa.

---

Miksi vanha oppi ei enää toimi?

Nykymaailmassa, jossa elämme, ruokaa on pääsääntöisesti yllin kyllin. Pula-ajan opit voivatkin kääntyä itseään vastaan ja luoda ongelmallisen suhteen ruokaan. Kun syömme lautasen tyhjäksi, vaikka olisimme jo kylläisiä, sivuutamme kehomme luontaiset nälän ja kylläisyyden signaalit. Tämä voi johtaa ahmimiseen, epämukavaan oloon ja pitkällä aikavälillä paino-ongelmiin tai jopa syömishäiriöihin. Ruokasuhteemme vääristyy, kun ruoasta tulee pakko eikä nautinto tai tyydytys.

---

Olosuhteet muuttuvat, täytyykö ihmisen muuttua?

Ehdottomasti. Elinympäristömme ja olosuhteemme muuttuvat jatkuvasti, ja meidän tulee sopeutua niihin. Pula-ajan ajattelutapa ruokaan oli välttämätön selviytymiskeino. Nykypäivän yltäkylläisyyden aikana se on haitallinen. Terveellisen ruokasuhteen rakentamiseksi meidän on opittava kuuntelemaan kehoamme.

Ruokaa ei saa haaskata, mutta lautasen tyhjentäminen ei ole ainoa tapa kunnioittaa ruokaa. Voimme ennaltaehkäistä ruokahävikkiä monin muin keinoin, kuten ostamalla harkiten, valmistamalla tähteistä uusia ruokia tai pakastamalla ylimääräiset annokset myöhempää käyttöä varten. Tällä tavoin voimme kunnioittaa sekä ruokaa että kehoamme.

---

Näin opit kuuntelemaan kehoasi

• Hidasta syömistä. Syö rauhallisesti ja pureskele ruoka huolella. Kylläisyyden tunne saavuttaa aivot viiveellä, joten hidastaminen auttaa tunnistamaan kylläisyyden paremmin.
• Ota vähemmän, ota lisää. Tässä piilee oivallinen vinkki. Ota lautasellesi aluksi vain pienempi annos kuin mitä luulet syöväsi. Jos olet vielä nälkäinen, voit aina ottaa lisää. Tämä auttaa välttämään turhaa ylensyöntiä.
• Kysy itseltäsi. Ruokailun aikana kysy itseltäsi: "Olenko nälkäinen? Olenko jo kylläinen? Maistuuko tämä hyvältä?"
• Tunnista tunnesyöminen. Oletko todella nälkäinen vai yritätkö syömisellä lohduttaa itseäsi, kun olet stressaantunut, tylsistynyt tai surullinen? Tunteiden ja ruokailun erottaminen on avain parempaan ruokasuhteeseen.

Kun opit tunnistamaan ja kunnioittamaan kehosi viestejä, löydät tasapainoisen ja terveen suhteen ruokaan. Se ei ole aina helppoa, mutta se on askel kohti parempaa hyvinvointia. Unohda lautasen tyhjentäminen ja keskity kuuntelemaan kehoasi. Se kertoo sinulle, milloin se on saanut tarpeeksi.